Sinä vuonna, kun Suomi täytti 100 vuotta…

  • …aloitin Punaisessa ristissä vapaaehtoistoiminnan ja vähintään kerran kuussa käyn tapaamassa yksinäistä vanhusta.
  • …vietin hauskan ja randomin reissun Lappeenrannassa.
  • …kävin kiireisen abikevään ohella nuoren hauvani kanssa opiskelemassa koirakoulussa.
  • … abikevään myötä vietettiin penkkareita, matkustettiin Tallinnaan ja istuttiin monta tuntia ylioppilaskirjoituksissa – ja sitäkin enemmän kotona lukemassa.

Tällä hetkellä toi kuvaa mulle vain naurun ja hämmennyksen sekaisia matikan tunteja. Ja näyttää se vähän myös joutsenelta. Tai sorsalta.

  • …olin ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaana.
  • …sain kuntavaalien myötä ensimmäisen luottamustehtäväni Turun kaupungin nimistötoimikunnassa.
  • …matkustin kavereiden kanssa Kreikkaan ylppäreiden jälkeen.

  • …käytiin myös Tukholmassa halaamassa ja ilahduttamassa nordjobbariamme.
  • …valmistuin ylioppilaaksi Puolalanmäen lukiosta musiikkilinjalta.
  • …matkustin monta kertaa Kymenlaaksoon siskoni perheen luo. Enää ei onneksi tarvitse, koska pitkästä aikaa koko perhe on taas Varsinais-Suomessa. <3 Tämä on yksi vuoden ihanimmista asioista.
  • …olen joutunut puuttumaan itse poliittisissa sisäpiireissä tapahtuviin epäkohtiin.
  • …osallistuin Paavo Väyrysen järjestämään Politiikan korkeakouluun.

Euroopan parlamentin vierailulla Brysselissä

  • …osallistuin Varsinais-Suomen liiton järjestämään vaikuttajakouluun, joka jatkuu vielä keväällä.
  • …olen todistanut yhden motoistani toimivaksi: Elämä kantaa aina ja kaikki järjestyy lopulta. Kun ei luovuta ja tekee haaveidensa eteen töitä, ne myös toteutuvat.
  • …osallistuin ensimmäistä kertaa Keskustanuorten liittokokoukseen Joensuussa.

  • …kävin pääsykokeissa.
  • …työskentelin kolmessa eri yrityksessä. Monesta päivästä teki niin paljon paremman kollegat, joiden kanssa saattoi purkaa huonot hetket ja nauraa vedet silmissä kun sattui vaikka vaan naurattamaan. Onnea on hyvät työkaverit.
  • …olin festareilla.
  • …ja rakastuin Popedaan.
  • …olin vaeltamassa Käsivarren erämaa-alueella, Pohjois-Norjassa ja Pyhällä. Oikeesti löytyy niin paljon upeita mestoja, kun vain viitsii jalkautua asfaltoidulta tieltä luontoon.

  • …tein ensimmäisen sijaisuuteni 4. luokan opettajana.
  • …tein kaksi villapaitaa – toisen kummitytölle ja toisen ihan vaan ittelle.
  • …kironnut papereita, joita on täytynyt täyttää. Byrokratiaa kyllä löytyy tästä maasta.
  • …olin ensimmäistä kertaa hiihdon MM-kisoissa Lahdessa. Siinä on laji, joka pääsee kirkkaasti mun TOP3:seen.

Naiset 30km. Marit Bjørgen (Norja), Krista Pärmäkoski (Suomi), Heidi Weng (Norja) ja Charlotte Kalla (Ruotsi)

  • …olen ollut putkiremontin vuoksi evakossa.
  • …ja lukenut ylppäreihin putkiremontin keskellä.
  • …kuunnellut Finlandiaa niin monta kertaa, että hätkähdin, kun jääkiekkopelissä soikin Maamme-laulu, eikä Finlandia.

Tammikuussa 2017 mulla oli sellainen olo, että tästä vuodesta tulisi todella hyvä. Hetkittäin oli usko koetuksella, mutta nyt voin sanoa, että tuli tästä loppujen lopuksi aika helkkarin hyvä vuosi. Tämä vuosi opetti mulle, että yrittäminen palkitaan aina.

Vuottani voisi melkein tituleerata Politiikan vuodeksi. Olen kiitollinen kaikista uusista tuttavuuksista. Olen varma, että tästäkin vuodesta riittää kiikkustuolissa kerrottavaksi juttuja monista hauskoista kommelluksista ja onnellisista hetkistä. Ja olen varma, että tuo ryppyinen Piia mässäilee korostamalla, että ne jutut tapahtuivat sinä vuonna, kun Suomi täytti 100 vuotta.

Toivotan aivan jokaiselle upeaa, opettavaista, innostavaa ja onnenmyötäistä vuotta 2018! 

Hallanheimo Piia

Piia Hallanheimo

Leave a Reply Text

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *