Huolenpitoa – huomennakin

Monia lapsia ja nuoria kiusataan. Myös aikuiset kokevat työpaikkakiusaamista. Ulkonäkö- ja suorituspaineet kuormittavat jaksamista. Kaikki eivät koe tulevansa välitetyksi tai hyväksytyksi. Perheillä voi olla esim. talouteen, yksinäisyyteen tai päihteisiin liittyviä ongelmia. Kuka heitä tukee?

Jos olet kaatunut ja loukannut jalkasi, kysytään usein, tarvitsetko apua. Mutta jos elämässäsi on tapahtunut yllättävä käänne tai henkinen hyvinvointisi on muuten vaakalaudalla, kynnys avun tarjoamiselle ja pyytämiselle kasvaa kohtuuttomasti.

Meidän täytyy yksilöinä pitää huoli lähimmäisistämme. Pitää huoli naapuristamme ja yksinäisistä. Pitää huoli kaikista, joiden näemme voivan huonosti. Meidän pitää olla läsnä ennen kuin ongelmia ehtii edes syntyä.

Toisen taakasta ei saa kuitenkaan tulla kenellekään kohtuutonta painolastia. Siksi täytyy uskaltaa ohjata hakemaan tukea ja apua ammattilaisilta. Kerrottava, ettei se ole häpeällistä.

Turussa olen kuullut monen nuoren sanovan, että terveydenhoitajan tai koulupsykologin vastaanotolle meneminen on äärettömän hankalaa, koska heillä ei ole tarjota helposti aikoja. Juuri näitä palveluita täytyy parantaa. Kenenkään ei tarvitse selvitä kaikesta yksin.

Vanhempien jaksamisesta pitäisi myös neuvolan kantaa enemmän huolta. Jos vanhemmat voivat huonosti, heijastuvat ongelmat perheessä väistämättä lapsiinkin. Lapset eivät saisi olla eri asemassa riippuen siitä, onko heillä aktiiviset ja tukevat vanhemmat, sukulaiset tai ystävät. Yhteiskunnan pitäisi olla juuri heidän tukenaan.

Pidetään toisistamme huolta. Huolenpitoa – huomennakin.

Hallanheimo Piia

Piia Hallanheimo

Leave a Reply Text

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *